Kevään kisukuulumiset

Kisuille kuuluu hyvää. Alkuvuosi alkoi kisuilla remonttitunnelmissa. Vanhempieni kotia siis rempattiin, joten kisut joutuivat muuttamaan evakkoon, tai niin kuin äitini sanoo: "päivähoitoon". Kissat vietiin joka aamu viereiseen, myös vanhempieni omistuksessa olevaan, taloon. He saivat sieltä yhden huoneen, joka lämmitettiin ja sisustettiin kisuja varten. Aamulla pihan poikki hoitoon ja illalla kotiin. Tätä jatkui nelisen viikkoa.

Evakkoreissu oli kisuille hieman raskas, kun omat rutiinit muuttuivat. Uskomme kuitenkin, että ratkaisu siirrosta oli oikea sen sijaan, että kaksi kisua olisivat häärineet remppamiesten keskellä. Todennäköisesti remontin keskellä Jone olisi kerjännyt huomiota ja koko ajan häslännyt tiellä ja Mosse olisi pelokkaana piileskellyt talon viimeisessä nurkassa. Nyt kisut saivat rauhallisen ympäristön, jossa oleilla. Jone otti evakon paljon rennommin kuin Mosse.

Ruoka toimi melko hyvänä houkuttimena jopa niinä päivinä, kun "ei olisi haluttu mennä". Äidin mielestä meidän kissat ovat kuin pikku lapsia: aina ei huvita hoitopäivät. Minäkin kävin viihdyttämässä kissoja pari kertaa päivässä, sillä työskentelen itse samassa pihapiirissä. Meno oli päivästä toiseen melko samanlaista. Jone viihtyi, kunhan kupissa oli ruokaa ja Mosse olisi halunnut keinolla millä hyvänsä ovesta ulos. Onneksi remontti tuli valmiiksi ja nyt kisujen kodissa on uutta pintaa ja ilmettä. Evakossa olemisesta aiheutuneet henkiset kolhutkin taitavat olla jo parantuneita.

Mosse edelleen rakastaa nukkua vanhalla sängylläni tyynyn päällä. Arvon herralle se lienee tarpeeksi pehmeä nukkuma-alusta..?

Mosse maukui hieman, kun protestoi remonttimuuttoa, mutta muuten pikkukisu on edelleen hyvinkin hiljainen. Kehräysääni on muuttunut hieman voimakkaammaksi ja osaa Mosse maukua, mutta ei vain halua tehdä sitä. Mossen mau-ääni on hyvin kirkas ja hentoinen.

 

Jone täyttää tänä keväänä 10 vuotta. Sitä ei Jonesta kuitenkaan yhtään huomaa, sillä Jone on kuin nuori kisu luonteeltaan ja mieleltään. Jone on hyvin aktiivinen ja haluaisi olla kaikessa ja kaikkialla koko ajan mukana. Se piirre taitaa olla peruja hänen norjalaisen metsäkissan sukujuurilta.

Jone on taas vaihteeksi innostunut kunnolla kiipeilytolpasta. Jone nauttii istua tolpan päässä. Ehkä hän kokee tulevansa huomatuksi sieltä paremmin? Mosse käyttää tolppaa lähinnä kynsien terotukseen, mutta juuri muuten Mosse ei tykkää kiipeillä.

Jone ja Mosse on minun valopilkkuja! Näen heitä joka työpäivä ja toisinaan viikonloppuisin, kun käymme vanhemmillani. Tuntuu, että kaikista väsyneimpinäkin aamuina saan voimaa näistä kisuista, jotka ovat lähes poikkeuksetta niin iloisia ja pirteitä.

Haluaisimme myös poikaystäväni kanssa oman kissan omaan kotiimme. Oman kisun hankinta voisi olla ajankohtainen, kun edessä saattaa olla meillä muutto, kunhan eka löytäisimme sen kodin. Jonea ja Mossea emme voi riistää heidän kodistaan. En aio unohtaa ketään heistä.. Olen varma, että minulta riittää rakkautta, vaikka kisuja olisi enemmänkin.