Oppia elämää varten

"Kotitalousopetuksen (talouskoulu) päätavoitteena on antaa valmiuksia ja käytännön taitoja opiskelijan oman arjen hallintaan ja kotitalouden hoitamiseen. Kotitalousopetuksen suorittanut osaa suunnitella ja hoitaa kotitalouttaan, huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan sekä pyrkii vaikuttamaan kotitaloutensa terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja hyvinvoivan ympäristön muodostumiseen ja ylläpitämiseen. Hän osaa ottaa huomioon muut ihmiset ja toimii yhteisöllisesti ryhmissä sekä toimia kuluttajana ja kansalaisena.
Opiskelija pystyy koulutuksen jälkeen hakeutumaan aktiivisesti jatko-opintoihin ja suoriutumaan tutkintoon johtavasta ammatillisesta koulutuksesta." 

Lukion jälkeen 19-vuotiaana olin hieman hukassa itseni kanssa ja haluamani opiskelupaikka oli jäänyt saamatta. Lehti-ilmoituksen perusteella löysin silloisen Tampereen kotitalousoppilaitoksen (nykyinen Tampereen palvelualan ammattiopisto) ja kiinnostuin heidän kotitalousopetus (talouskoulu) -linjasta, jonne oli muutama paikka vapaana. Päätin hakea talouskouluun ja muutamaa päivää ennen koulutuksen alkamista sain tietää pääseväni mukaan.

Talouskoulu kesti puoli vuotta ja voin sanoa, että se oli hyvin mukavaa, mielenkiintoista ja opettavaista aikaa. Mitään laiskottelua se aika ei ollut vaan opetusta oli lähes päivittäin kahdeksan tuntia, joskus hieman enemmänkin. Saimme myös läksyjä ja harjoitustöitä kotiin iltaisin ja viikonloppuisin tehtäväksi. Olin itse niin innoissani opinnoista, että työmäärä ei tuntunut missään vaiheessa liialta vaan innolla tartuin uusiin haasteisiin ja käytin myös vapaa-aikaani reseptien kertaamiseen. Opinnot sisälsivät pakollisina opintoina ruoanvalmistusta ja leipomista, kodin tekstiilien hoitoa ja sisustusta, käsitöitä, yhteiskunta- ja kuluttajatoimintaa ja asiakaspalvelua. Lisäksi oli monipuolisesti valittavissa vapaasti valittavia opintoja niin kukkien asettelusta alkoholilainsäädäntöön kuin jälkiruista hygieniaosaamiseen.

Asiakaspalvelua harjoittelimme koulun kahviossa ja leipomista koulun omassa leipomossa, joka valmisti tuotteita kahvioon myyntiin. Leivonnaisia tuli harjoiteltua monipuolisesti pitkoista kakkuihin ja pikkuleivistä erilaisiin leipiin. Käsityötunnilla muistan parsineeni sukkia, ommelleeni hameen ja paidan ja neuloneeni vauvan villapaidan.

Neulomani vauvan villapaita. Säilössä kaapissa. :)

 

Ruoanvalmistuksen tunteja oli resurssoitu opetukseen eniten ja niiden aikana ehdimme opetella monenmoisien ruokien valmistusta, niin juhla-, teema-, perinne- ja arkiruokia sekä syvennyimme eri raaka-aineiden valmistukseen yksi kerrallaan. Ruoanvalmistustunneilta mieleeni on jäänyt erityisesti mm. kalakukon ja käpykakun valmistus, tutustumiset kansainvälisiin keittiöihin ja kerrat, kun saimme harjoitella ruoanvalmistusta jokainen vuorollaan pienissä perhekeittiöissä. Ruoanvalmistuksen tunnit päättyivät aina hintayhteenvetoihin eli taloudellisuutta tuli harjaannutettua lähes päivittäin. Oli erityisen mukavaa, että ruoanvalmistukseen oli otettu mukaan myös erilaiset kattaukset ja tarjoilun opetteleminen. Monesti söimme omat tuotoksemme, mutta toisinaan myös valmistimme ruokia myyntiin tilauksiin tai koulun kahvioon. Itse rakastin koulun ruokatarvikevarastoja, joiden valikoima oli lähes rajaton.

Tämä on yksi harvoista kuvista mitä olen ottanut koululta. Kuva on perheheittiöstä, joka siis oli kuin kotikeittiö. Jokainen sai olla keittiössä kaksi kertaa ja siellä sai valmistaa itse valitsemansa ateriakokonaisuudet. Kolme opiskelukaveria tuli tuntien lopuksi syömään. :)

Tekstiilien hoidossa tutustuimme syvällisesti eri materiaaleihin ja niiden hoitamiseen ja saimme tuoda omia vaatteita pestäviksi ja silitettäviksi ja omia kenkiä huollettaviksi. Siivouksen tunneilla siivosimme koulun eri tiloja, tutustuimme eri välineisiin ja tekniikoihin. Kuluttajatoiminnassa tulivat tutuksi monet kuluttajan oikeudet ja teimme myös melko laajan oman talouden kuluttajatutkimuksen. Itse suoritin lisäksi hygieniapassin ja Keskon mestarimyyjäkoulutuksen. Oppituntien lomassa teimme luokan kanssa tutustumiskäyntejä mm. ekokauppaan, maatilalle ja oikeusistuntoon.

Opetus oli tiivistä luokkaopetusta ja luokkamme nivoutui yhteen. Luokkamme oli varsin tyttövoittoinen, vaikka oli sinne kaksi poikaakin uskaltautunut mukaan. Ikähaarukka luokkatovereilla oli noin 16-25 vuotta. Tästä "vaimokoulusta" tuli meidän juttu ja kovasti mietimme miten vielä tapaamme ja katsomme kuka on päässyt oikeasti vaimoksi. Muutamien luokkalaisten kanssa kaveruus jatkuu yhä edelleen.. mutta luokkakokousta emme ole vielä järjestäneet.

Talouskoulun voi käydä monissa Suomen kaupungeista. Koulutus on ammatillisen koulutuksen yhteishakuun kuuluva, mutta sinne kannattaa kysellä myös peruutuspaikkoja lähempänä koulutuksen alkua. Opiskelijat kustansivat itse pakollisen työasun (meillä valkoinen t-paita, ruudulliset housut ja punainen essu), työkengät, kirjat (meillä kirjoja oli vain kaksi) ja muut materiaalit (esim. päähineet ja monisteet). Opiskeluun voi hakea opintotukea Kelalta.

En ollut kotitöissä aivan aloittelija ennen talouskouluakaan, mutta silti talouskoulu antoi minulle paljon uusia haasteita, oppeja ja virikkeitä. Minut palkittiin talouskoulussa stipendillä aktiivisuudesta ja myönteisyydestä - ja olen siitä stipendistä erityisen ylpeä. Talouskoulu oli minulle oppia elämää varten ja todellakin olen iloinen, että sen koulun kävin - ja menisin sinne heti uudelleen jos se olisi mahdollista. Voin suositella talouskoulua lämpimästi kaikille.

 

ps. vastaan mielelläni kaikkiin talouskouluun liittyviin kysymyksiin. :)