Pupuvinkkejä

 

- Pysähdy, kuuntele, keskity. Ole aidosti läsnä siinä mitä ikinä teetkin.

 

 - Ota aikaa myös itsellesi. Rutiinit luovat turvaa, mutta niiden rikkominen voi myös tuoda kaivattua vaihtelua ja piristystä.

 

 - Hassuttele, naura, hymyile. Hyvä mieli tarttuu herkästi.

 

- Haaveile, unelmoi, irtaannu hetkeksi arjen kiireistä. Muistele kauniita muistoja ja tee ajatusmatkoja mielipaikkoihisi.

Kuvat: 

ystävän arkistosta
(alunperin netistä)

Kirppispäivä

Helsingissä Vallilan makasiineillä sijaitseva Valtteri-kirpputori on Suomen suurin ympärivuotinen kirpputori. Myyntipöydän saa vuokrattua päiväksi kerrallaan ja myyjänä saa toimia tavaroilleen itse. Kirpputori on todella suosittu ja varsinkin aamupäivän tunnit ovat usein hyvin ruuhkaisia, eli aikaa kiertelyyn on syytä varata kunnolla.

Olen silloin tällöin käynyt pyörimässä Valtterissa: useammin olen ollut ostajan roolissa, mutta kahdesti myös myymässä.. ja näistä toinen kerta oli viime lauantaina. Pöytä oli varattuna muutama viikko etukäteen ja pöydän hinta laitettiin puoliksi kaverin kanssa.

Myynnissä oli vaatteiden lisäksi myös muita tavaroita.

Kirppimyyntiin kuuluu tinkiminen ja itse suosin tinkimisessä paljousalea. Myyjän roolissa ollessa on hyvä muistaa ottaa mukaan kirpparille henkareita ja vaihtorahaa.

Rekillinen vaatteita.

Myyntituotteiden esille laittamisessa on monia tapoja: toiset kaatavat vaatteet isoksi kasaksi pöydälle ja toiset järjestelevät tarkemmin. Monenlainen tavara houkuttelee pöydälle eri-ikäisiä ja taustaisia ostajia.

Myyntipöydän lisäksi myös pöydän alle mahtuu tavaraa.

Myyntipäivä sujui hyvin, myymisen lomassa oli mukavaa viettää aikaa kaverin kanssa ja monet tavarat vaihtoivat omistajaa. Päivän aikana tuli tavattua erilaisia ihmisiä ja oli ihanaa huomata miten esimerkiksi itselle pieni vaate teki jonkun toisen iloiseksi.

Alekori

Valtteri kirpputorin toiminnan jatkuminen on vaakalaudalla ja uusia tiloja etsitään.. mutta ainakin joulukuun ensimmäisen viikonlopun ajan Vallilan Valtterille vielä ehtii ostoksille. 

Ei muuta kuin hyviä löytöjä siis etsimään! 

 

Ihana Kaija Koo

Kirjoitin taannoin merkinnän siitä mistä minä haaveilen. Yksi haaveistani on ollut päästä Kaija Koon keikalle, ja niin onnekkaasti minulle kävi, että sinne jo pääsin. Kiitos sinulle joka sen mahdollistit. <3

 

Muistan miten alle kouluikäisenä päiväkodissa lauleskelin muiden lasten innoittamana Katri Helenan Anna mulle tähtitaivas -biisin lomassa myös Kaija Koon Tule lähemmäs beibin kertosäettä. Silloin ei tullut niinkään mietittyä sanoituksien perimmäisiä tarkoituksia vaan kunhan lauleskeltiin. Olen aina pitänyt Kaija Koon musiikista, mutta kuitenkin vasta joitakin vuosia taakseppäin alkanut fanittaa Kaijaa aktiivisesti. Saatan kuunnella Kaijan kappaleita kirjaimellisesti aamusta iltaan, uudelleen ja uudelleen.. ja jatkaa taas seuraavana päivänä. Tuntuu, että kyllästymisen sijaan tykästyn niihin koko ajan vain enemmän

Kaija Koon musiikki on antanut minulle hyvin paljon toivoa ja iloa. Välillä tuntuu ihan kuin omat ajatukset ja elämäntilanne olisi kirjoitettu kappaleeksi.. ja se saa aikaan kylmiä väreitä. Sen lisäksi, että kuuntelen kappaleita paljon, soivat sanoituksen myös paljon päässäni mukana elämän iloissa ja suruissa.

Keikka Helsingin The Circuksessa oli upea. Oli hienoa saada laulaa mukana ja huomata miten hyvin tunteekaan eri biisien pieniäkin vivahteita. Mukana oli niin vanhaa kuin uutta tuotantoa, hittejä ja myös muutama vähemmän tunnettu kappale. Myös uusi Vain elämää -albumi oli otettu keikalle mukaan. Erityisesti minua ilahdutti se upea itsevarmuus ja rohkeus mikä Kaijasta lavalla huokui ja säteili. 

Seuraavaa Kaija Koon keikkaa odotellessa..

..kuuntelen lisää Kaija Koota!

Valoa pimeyteen

16.11.2012 Stockmann, Helsinki

16.11.2012 Akateeminen kirjakauppa, Helsinki

Jouluvalot pikku hiljaa syttyvät ja tuovat valoa pimeään syksyyn. 

Minä ilahduin tänään näistä valoista.

Halpa henkivakuutus

Tieliikennelain 42 §:n mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.

Lain velvoituksesta huolimatta kuitenkin vain joka kolmannella jalankulkijalla on heijastin mukana.

Heijastimen käyttö on tärkeää katuvalaistuksesta huolimatta myös kaupungissa.

Arvion mukaan heijastimen käyttö olisi pelastanut joka neljännen pimeällä kuolleista jalankulkijoista.

Muistetaanhan siis näkyä!

 

Kaunis kirjasto

Helsingissä on valtavasti kauniita rakennuksia ja Rikhardinkadun kirjasto on yksi lempparini!

Kaartinkaupunginosassa Esplanadin puiston tuntumassa sijaitseva Rikhardinkadun kirjasto edustaa uusrenessanssia ja sen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Theodor Höijer vuonna 1881. Höijer (1843-1910) on suunnitellut Helsinkiin myös mm. Ateneumin taidemuseon, Erottajan paloaseman ja Hietaniemen hautausmaan vanhan siunauskappelin.

Rikhardinkadun kirjasto oli valmistuessaan pohjoismaiden ensimmäinen yleinen kirjasto ja vastavalmistuneessa kirjastossa pidettiin vuoden 1882 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoukset. Myöhemmin, 1920-luvulle, kirjastoon rakennettiin arkkitehti Runar Eklunfin suunnittelema lisäkerros ja kirjatornina tunnettu siipirakennus pihan puolelle. Vuosien mittaan rakennukseen on tehty muitakin muutoksia, joiden seurauksena se on menettänyt paljon alkuperäisestä ilmeestään.

Rikhardinkadun kirjasto toimi Helsingin pääkirjastona vuoteen 1986, ennen kuin uusi pääkirjasto avattiin Itä-Pasilaan. Rikhardinkadun kirjaston merkitys on sen pitkän perinteen ja keskeisen sijainnin ansiosta moniulotteisempi kuin yksittäisillä kirjastoilla yleensä.

Pidän siitä miten tämä kirjasto sijaitsee lähellä keskustaa, mutta kuitenkin hieman sivussa, rauhallisella kadulla. Rakennuksessa voi aistia vanhan tunnelman, katsella kauniita yksityiskohtia ja arkkitehtuuria. Kierreportaat johdattavat aina ylimpään kerrokseen asti ja kirjahyllyjen lomassa löytyy viehättäviä pikkuruisia nurkkauksia, jonne voi vetäytyä lukemaan lempikirjaansa. Kirjaston valikoima on laaja äänikirjoista tiedeteoksiin, musiikista aikakausilehtiin. Myös ulkomaisen kirjallisuuden määrä on verrattaen kattavaa. Lukusali sijaitsee rauhallisesti yläkerrassa ja siellä on myös nojatuoleja ja sohvia.

Mennessäni kirjaston lukusaliin reppu täynnä tenttimateriaalia, joudun välillä huomauttamaan itseäni opiskeluista, jotten liiaksi syventyisi ihailemaan kaunista ympäristöä. Nämäkin kuvat tuli otettua siinä tenttikirjojen lomassa..

Suosittelen vierailukohteena!

Lapsuuden suosikkimatkakohde

 

Lapsuuteni yksi suosikkimatkakohteista oli Ähtärissä sijainnut Mini-Suomi. Muistan käyneeni siellä useamman kerran perheeni kanssa, jolloin yövyimme hotelli Mesikämmenessä ja päivä vietettiin Mini-Suomen lisäksi Ähtärin eläinpuistossa. Kerran vierailin Ähtärissa myös luokkaretken mukana.

Mini-Suomen puuhapuisto avasi ovensa vuonna 1984. Nimensä mukaan alue oli rakennettu muistuttamaan Suomea pienoiskoossa ja alue toimi lähinnä sponsorivetoisten toimintakohteiden avulla. Löytyipä sieltä esimerkiksi ydinvoimala, metsätalo, eduskuntatalo, vesivoimala, rajavartiolaitos ja ruotsinlaiva tax-free kauppoineen ja pallomerineen. Toimintaa oli teatterista pomppulinnoihin, vesitykeistä kullanhuuhdontaan, kotieläimistä mönkijöihin. Oma lempparipaikkani oli piparitalo, jossa sai keskellä kesää leipoa pipareita ja lopuksi sai vielä omat piparinsa paistettuna mukaan! Piparilaan johti tie ison piparimuotin lävitse, rakennus oli piparin muotoinen ja talosta poistuttiin liukumäkeä pitkin.

Mini-Suomi oli lapsiperheiden ja koululaisryhmien keskuudessa hyvin suosittu ja kukoistuksen suurimpina vuosina alueella vieraili parhaimmillaan jopa 200 000 kävijää. Kävijämäärät kääntyivät 1990-luvun lopulla laskuun ja Mini-Suomea kritisoitiin uudistumattomuudesta. 2000-luvun alkupuolella nimi vaihtui Santerin Seikkailumaaksi, kunnes vuonna 2005 Santerin Seikkailumaa päätettiin lakkauttaa kokonaan. Lakkauttamisen jälkeen osa sen toiminnoista siirrettiin eläinpuiston puolelle.

Vuosi sitten haikeana etsiessäni tietoa vanhasta suosikkimatkailukoneestani, löysin lukuisia kuvia hylätystä Mini-Suomesta. Mini-Suomi, siis Santerin seikkailumaa, todellakin hylättiin oman onnensa nojaan lopettamisen myötä. Kuvia autioituneesta puistosta voi katsella esimerkiksi näiltä sivuistoilta:
www.aikamatka.net/minisuomi.html
www.huvipuisto.net/unohdettu.html
https://picasaweb.google.com/Petroskoi80/MiniSuomiSanterinSeikkailumaaHtRi

Toivoen vielä kerran näkevän vilauksia tutuista paikoista, minäkin palasin entiseen suosikkikohteeseeni kesällä 2012. Golf-kenttä oli kuitenkin raivannut altaan pois vanhan ja ainoastaan eduskuntatalo, teatteri, metsätalo, rippeitä vesivoimalasta ja muutamasta muusta paikasta oli enää jäljellä. Tässä kuvia vierailulta.

Rajavyöhyke

Lampi, jonka rannalla vesitykit aikoinaan olivat.

Metsätalo

Vesivoimala

Vanha opastaulu

Imatran voimalaitoksen pienoismalli oli vielä tallella.

Eduskuntatalo

 

Teatterin torni ja teatteri

Teatterin rapistuneet portaat.

Sisällä teatterirakennuksessa näkyi vielä kuvia muumihahmoista. Ainakin 1990-luvun alussa siellä esitettiinkin juuri muumi esitystä - muistan kuinka pelkäsin sihiseviä hattivatteja!

Golf-kenttä valmistuu..

Vanhaa sulkeutuu, uutta aukeaa toisaalla. Onneksi muistot säilyvät. 

ps. Onko muilla muistoja kyseisestä kohteesta?