Olen jonkin verran miettinyt miten arvaamatonta elämämme oikeasti on. Edes huomisesta emme voi olla varmoja, vaikka kuinka haluaisimme. Toisinaan haaveiluiden jälkeen minun tapanani onkin ollut todeta, että todennäköisesti käy jotain ihan muuta kuin olen suunnitellut. Ehkä juuri siinä on se elämän mielekkyys, kun tulevaisuus on niin arvaamatonta.. vaikka toki toisinaan se on ikävä suola. Helpottaisi todella jos jotenkin voisi nähdä tulevaa.
Tällä hetkellä ikävä tapahtuma on tuore ja vaikea käsittää. Näin ollen yhtään mitään hyvää on vaikeaa nähdä.. Ennemminkin tuntuu, että se ikävien asioiden vyöry vain jatkuu jatkumistaan. Ei ole kuitenkaan muuta vaihtoehtoa kuin sopeuduttava tilanteeseen ja suunnattava katse tulevaisuuteen. On otettava opiksi.
Emmekä me aio luovuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti