Palattuani "matkoiltani" kissojeni luokse, kissat
osaavat osoittaa mieltään. Ei muka tunneta, ei edes huomata, että olen saapunut -
ja syliin ei ainakaan voi haluta! Sitä mielenosoitusta jatkuu yleensä
ensimmäinen ilta tai ainakin pari ensimmäistä tuntia. Pikku hiljaa
tilanne tasaantuu ja ollaan taas ystäviä.
|
"Purr, rapsuta mua!" |
|
"Hei! Naru!" |
|
"Sainpas!" |
..ja sitten leikittiin kameran narulla. Mikäs sen mukavampaa!
|
Mossen eleganttia. |
|
Kissojen
luota lähteminen tuntuu aina vaikealta. Tänään lähdön teki vieläkin hankalemmaksi Jone, joka huomasi minun tekevän lähtöä ja sen jälkeen halusi
vain seurata ja olla kanssani. Leikittiin, halattiin ja rapsutettiin..
vaikka kuinka monennen kerran.. ja sitten piti ottaa tavarat ja astua
ovesta ulos. Pian taas nähdään ja kissaillaan! Purr!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti